Scroll to Top

Kalaallit Atuakkiortut (KA) 1975-imi pilersinneqarpoq

Kalaallit Atuakkiortut (KA) 1975-imi utaqqiisaasumik peqatigiiffittut kalaallit atuakkiortuinit nuimasunit pilersinneqarpoq. Taakku ataatsimeeqqaarnerminni aalajangiuppaat peqatigiiffik Nordiska Författerrådimut ilaasortanngussasoq. Ataatsimiinneq siulleq taanna pivoq Nunani Avannarlerni atuakkiortut peqatigiiffiisa Sverigemi ataatsimiinneranni Ole Brandtip, Hans Lyngep Otto Sandgreenillu peqataallutik ataatsimiissimatsiarneranni. Sverigemi ataatsimiinnermi atuakkiortut atugaat pisinnaatitaaffiilu pingaarnertut eqqartorneqartut ilagaat.

KA-p ataatsimeersuaqqaarnera 1976-imi pivoq

Atuakkiortut kalaallit tusaamaneqarnerit ilaat Ole Brandt peqatigiiffimmi siulittaasutut siullertut qinigaavoq. Taassuma siulersuisoqatimi sinneri peqatigalugit ataatsimeersuaqqaarnissaq piareersarlugu aallartippaa, taannalu pivoq Knud Rasmussenip Højskoliani 1976-imi.

Peqatigiiffik aningaasaateqanngimmat ataatsimeersuarnissaq aaqqissuunneqarpoq ilinniartitsisut, peqatigiiffimmut ilaasortassaqqissunik, tassa atuakkioreersimanertik pillugu, ilallit, pikkorissarlutik højskolimiinnerat iluatsillugu. Taamaalilluni angalanerinut najugaqarnerinullu tamakkiisumik akiliinissaq pinngitsoorneqarpoq. Peqataasut sinnerisa angalanertik najugaqarnertillu namminneq isumagisariaqarsimavaat.

Naqiterisitsisartunik suleqateqarneq

Peqataasut ikittuinnaagaluartut ataatsimeersuarneq iluatsittumik ingerlanneqarpoq suliniutissallu aalajangersarneqarlutik.

Kalaallit atuakkiortut atuakkiaasa atuagaateqarfinni atorneqarnerisa atuakkiortunut akilerneqartalernissaannik sulissutiginninnissaq taakkunani pingaarnerpaavoq.

Tamatuma saniatigut peqatigiiffik atuakkanik naqiterisitsisarfik Kalaallit Nunaanni Naqiterisitsisarfik, kingorna Atuakkiorfik peqatigalugit kalaallisut atuakkianik saqqummersitsisarnermi annertuumik suleqataasarpoq, taakkunani atuakkat arlallit “Suluit”, atuakkiortut assigiinngitsut suliaannik imallit immikkut eqqaaneqarsinnaallutik.

Suliniutinik pingaarnersiuineq

Oqartoqarsinnaavoq siulersuisut siulliit suliniutissatut pingaarnersiugaat malillugit kingorna KA-mi siulersuisuusartut sulisimasut.
 
Tassalu ilaasortat suliaminnik piginneqqaartussaatitaanerinik sulissutiginninneq aammalu atuakkiornermik ingerlatsineq ineriartortitsinerlu.
 
Aammali Nunani Avannarlerni atuakkiortunut attaveqarneq suleqatiginninnerlu aallunneqartarput, tassa KA qaaqqusisoralugu danskit, Saamit, Savalimmiormiut allallu peqatigalugit isumasioqatigiinnerit naapeqatigiinnerillu arlallit ingerlanneqartarsimammata.

1979-ikkut nalaat

Kalaallit Atuakkiortut ukiut ingerlanerini inunnik malunnaatilinnik atuakkiortutullu sulilluartunik siulittaasoqartarpoq.
 
Aqigssiaq Møller Ole Brandtimut tulliulluni nunatta oqaluttuarisaanerani piffissami pingaarutilimmi 1978-80–imisiulittaasuuvoq, tassa Namminersornerulernermut ikaarsaariarfiup nalaani.
 
Aqigssiaq Møller peqatigiiffiup ingerlalluarnera ilaasortallu suleqataanermut kajumilluarnerat pillugu ima oqarsimavoq: “…ATUAKKANIK ASANNINNITTA QILERSORSIMAVAATIGUT PEQATIGIILERSILLUTA”.

1980-kkut nalaat

Hans A. Lynge, Kalaallit Nunaanni atuakkiortuni naammassisaqarnerpaanut ilisimaneqarnernullu ilaasoqtaasinertaqanngitsumik 1980-imi siulittaasunngorpoq tullersortigalugu Ole Brandt, aningaaserisoq Henriette Kristiansen, allatsi Otto Sandgreen siulersuisunilu ilaasortaq Aqigssiaq Møller.

Hans A. Lynge 1980-ikkunni 90-ikkunnilu piffissani marlunni siulittaasuusarsimavoq, taamalu peqatigiiffiup ilisarineqalernerani ukiorpaalussuarni avammut kiinnertuusarsimalluni.

Tusagassiortoq Ulloriannguaq Kristiansen, ilaatigut radiukkut aallakaatitassiarpassuani pillugit ilisarisimaneqartoq 1984-87-imut siulittaasuusimavortaaq.

Pisorpassuit

Oqalugiartitsinerit, KNR-imut isumaqatigiissutissamut piareersarnerit, ilaasortanik katersortitsinerit, nunanit allanit qaaqqusinerit ataatsimiigiarnerillu, atuakkiat pitsaassusissaanik qaqilerinerit allarpassuillu ingerlanneqarnerisa saniatigut kikkut KA-mi ilaasortaasinnaanerannut siulersuisunilu issiasinnaanerannut apeqqut assigiinngitsutigut eqqartuiffigineqarluniluni aalajangersarneqarpoq.

Amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqarpoq nunatsinni najugallit kikkulluunniit, aamma kalaallisut oqaaseqanngitsut, ilaasortaasinnaanerannut periarfissaq peerneqassasoq, aammalu siulersuisut Nuummiittuusariaqarnerannik siunnersuut amerlanerussuteqartunit itigartitsissutigineqarluni.

1990-kkut nalaat

1995-imiit 2005 tikillugu Aqqaluk Lynge Kalaallit Atuakkiortuni siulittaasuuvoq.
Peqatigiiffik 2005-imi 80-it missaannik ilaasortaqarpoq, taakkunannga 15 miss. Danmarkimi najugaqarlutik sinnerilu sinerissami siassimallutik.

Aqqaluk Lynge siuttoralugu siulersuisuusut atuakkiortutut piginneqqaartussaanermik sulissutiginninnermik saniatigut inuusuttut atuakkiortut saqqummersinniarlugit suliniuteqarnermik pingaartitsisuupput.

Tamakkununnga assersuutissaapput ukiuni arlalinni allannermik pikkorissaasoqartarmat, atuakkiat arlallit saqqummersinneqarnerannik kinguneqartumik.

Isumasioqatigiissitsineq

1999-imi KA ilaasortaminut isumasioqatigiissitsivoq qulequtserlugu: Oqaatsivut, atuakkiorneq anersaarlu.

Taanna sioqqullugu 1995-imi Kalaallit Atuakkiortut politikkikkut anguniagassamissut siunniussimavaat inatsisiliortoqassasoq kalaallit oqaasiisa anersaakkullu kulturiata nukittorsarnissaannik siunertalimmik.

Kultureqarnermut naalakkersuisuusup taamani suleqatigiissitaliaminut suliakkiutigisimavaa, pingaarnersiuinermili salliutinneqarsimannginnera tunngavigalugu kinguneqartinneqarani.

2000-kkut nalaat

Ukioq 2000 KA ukiunik 25-nngortorsiorluni nalliuttorsiorpoq.

Ukiuni taakkunani siulittaasutut qinigaallutik suliallit tallimaasimapput. Ukiunik 25-nngortorsiornermut atatillugu atuakkiaq Kalaallit Atuakkiortut, ukiuni 25-ni Hans Anthon Lyngemit allanneqartoq saqqummersinneqarpoq.

2004-mi taalliorneq qiteralugu taalliortunik naapeqatigiissitsineq iluatsilluartumik tusagassiutinillu malinnaaffigineqarluartumik ingerlanneqarpoq. Tamanna inuusuttut taalliortut soqutigineqarlualernerannik kinguneqarpoq. Pisussaq tulliuttoq ukiaru 2005-imi ingerlanneqartussatut suliniutaasoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni nunat tamalaat atuakkiortuisa naapeqatigiinnissaat.

Tamatumani siulersuisunit pingaartinneqarpoq kalaallit atuakkiortut taalliortullu atuakkiortunik allamiunik naapitsinissaat, aatsaat tamatumuuna nunarsuarmioqataasutut inuiattut oqaatsitigullu ineriartortuarsinnaaneq anguneqarsinnaammat.

2020-p kingorna

Ukioq 2020-mi Nunatsinni atuakkianut allaffik GreenLit (Greenlandic Literature) pilersinneqarpoq, taanna Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit tapiiffigineqarpoq ulluinnarnilu KA-p siulittaasuanit aqunneqarluni. Ukioq aamma taanna nunatsinni inuit kalaallisut atuakkianik atuarusussusiat HA analyse peqatigalugu KA-mit GreenLitimillu misissuiffigineqarpoq. Tassani paasineqarpoq inuit kalaallisut atuarusunnerusartut tassaanerusut arnat ilinniarluarsimasut 40-niit 50-inut ukiullit illoqarfinni najugallit, pingaartumik Nuummi najugallit.

Misissuineq assigiinngitsutigut arlalinnit isumassarsiorfittut tunaartassatullu atorneqarsinnaavoq, soorlu atuakkiortunit saqqummersitsisartunilluunniit.
2021-mi GreenLit aningaasaliissutit atorlugit ullup affaani sulisartussamik atorfinitsitsisinnaalernera ilutigalugu kalaallisut atuakkianik avammut nunarsuarmioqatitsinnut nittarsaassilluni tuniniaaneq aallarnisarneqarpoq. Tassani KA-mi siulersuisut qanimut suleqataasarput.

2021-mi KA-p ataatsimeersuarnerani siulersuisut inuusunnerusunit taarserneqarput. Qinigaaffiup siuliani siulittaasuusimasoq siulittaasumullu tulliusoq ingerlaqqiinnarlutik. Ataatsimeersuarneq iluatsillugu saqqummersitsisarnermut tunngasuni qulequttat pingaarutillit pikkorissaassutigineqarput.
Qinikkat nutaat Juaaka Lyberth siulittaasoralugu ukiuni tullerni pilersaarutissatik pillugit januaarimi 2022-mi isumasioqatigiipput.

2022

KA-p KNR-illu KNR-imik isumaqatigiissut nutaaq atsioqatigiinnertalimmik atuutilersippaat. Isumaqatigiissutip imaraa kalaallit atuakkiaannik nutaajunerusunik radiukkut atuffassissutinik KA-p akiligaanik KNR-illu teknikkikkut isumagisaanik aaqqissuussisalerniarlutik. Taassuma saniatigut atuakkat pillugit videoliat naatsut KNR-TV-kkut atuarusussuseqalersitsiniaaneq tunngavigalugu aallakaatinneqartassasut.

KA-p GreenLit-illu nutaamik nittartagartaarnissaat siunniunneqarnikoq 2022 naatinnagu isumagineqarpoq.
Siornatigut inuusuttunut allannermik unammisitsisarneq Allatta NAPA-p aaqqissuuttagaa maanna KA-p peqataaffigisaanik aaqqissuunneqarpoq ateqarluni Allatta 4.0. Tamatumuuna inuusuttunuunnaanngitsoq aammali inersimasunut takisuuliorluni atuakkiornermik unammisitsineqartaqarluni avammut suaarutigineqarpoq.

2022-p ingerlanerani unnuk atuakkialeriffik sisamariarlugu KA-p aaqqissorpaa. Siullermik atuakkiortoq tusaamaneqarlualersoq Qivittuissuit akornanniinnikuuvungamik atuakkiortoq Katrine R. Kielsen Nuummut tikisillugu saqqummiisipparput, taamatuttaaq Kim Leine kiisalu Niviaq Korneliussen.

Ilaasortaarnerup Iluaqutissartai

KA-p siunertai aajuku:

§ 2. Siunertai: Kalaallit atuakkiortut, taalliortut aamma kalaallisuumut nutserisartut kikkulluunniit piginneqqaartussaanermik inatsisitigut illersugaasut tapersersussallugit pisinnaatitaaffiisigullu illersussallugit.
Imm. 2. Ilaasortat soqutigisaat pisariaqartitaallu assigiinngitsut isumagissavai.
Imm. 3. Atuakkiortut, taalliortut kalaallisuumullu nutserisartut sulinerat oqilisaanniarlugu aningaasaateqarfimmik pilersitsissalluni. 

Iluaqutissartaa sumiippa?

Suliamik piginnittuuneq

KA-p ukiuni 45-ni atuunnermini atuakkiortup, nutserisup, taalliortullu, assitalersuisartullu suliaminik piginneqqaartuunerata ataqqineqarnissaa illersugaraa. Imaappoq anersaakkut – tigussaanngitsunik kulturikkut pilersitsinermi – piginnittuunerup ataqqineqarluni, aningaasarsiartaqarpallu eqqortumik akilerneqarluni atorneqartarnissaa KA-p suliaani pingaarnerniipput.

Isummersorsinnaatitaaneq

Killilersugaanngitsumik isummersorsinnaatitaanerup oqaaseqarsinnaatitaanerullu illersorneqarnera.

Tassaniipput peqatigiiffeqarnitsigut illersukkavut. Nunatsinni kikkulluunniit killilersorneqaratik isummersorsinnaatitaanerisa (atuakkiorsinnaatitaanerisa) illersortuarneqarnissaa.

Pikkorissaanerit

Taakkua saniatigut peqatigiiffeqarnitsigut nunatsinni atuakkiortarnerup atuarumatussutsillu siuarsartuarneqarnissaat sullisigiuarparput, pikkorissaatitsisarnerit isumasioqatigiissitsisarnerillu aqqutigalugit.

Pikkorissaasarnerit isumasioqatigiissitsisarnerillu ingerlannissaannut aningaasassarsiortarneq aaqqissuunnerilu KA-p siulersuisuisa ingerlattarpaat, ilaasortanullu neqeroorutigisarlugit ilaasortat immikkut aningaasartuuteqaratik peqataaffigisinnaasaat. 

Atuagassiamik pisartagaqarneq
KA-mut ilaasortaanernut atatillugu atuagassiaq Kalaaleq ilaasortanut akeqanngitsumik pisartagarilersinneqartarpoq.Pisartagaqarusunngikkaanni tamanna immikkut nalunaarutigineqassaaq.

Peqatigiinneq nukittuunngortitsisarpoq

Kalaallit Atuakkiortut ilaasortaat amerlaneruppata, KA-p suliniutai pisortanit aamma politikerinit tusaaneqarnerunissaat qularinngilarput.

Atuakkiortut, atuakkiorusuttullu tamatta soqutigisaqaqatigiinnerput tassaniippoq.

Oqaluinnartoqarsinnaanngilaq atuakkiorniartarnermi, saqqummersitsisarnermilu pissutsit ajorpallaartut, peqatigiiffimmullu ilaasortaanissaq soqutiginagu.

Aatsaat KA-mi peqatigiikkutta atuakkiornerup silarsuaani pissutsinik ilorraap tungaanut saatitsisinnaavugut.

Atuakkiortut ataasiakkaat KA-mut ilaasortaanermikkut, KA-p isumasioqatigiissitsisarnerini pikkorissaatitsisarnerinilu peqataasarnermikkut sunniuteqaqataasinnaapput ulluinnarnilu siulersuisunik isummersoqateqarsinnaallutik.

Nunatsinni atuakkanik saqqummersitsisartut inunnit ataasiakkaanit pigineqarput. Suli ilaqaraluarput taakkuali namminneq allataminnik taamaallaat saqqummersitsisimallutit. Saqqummersitsivik aqqutigalugu atuakkiat saqqummersikkusukkukku periarfissarisinnaasatit ukuupput:

Allatat namminersuutigalugu saqqummersinniarukku eqqumaffigisassat pisussaaffiillu pingaarutillit makkuupput:

1) Allatavit imarisaanut tunngasumik avitseqateqarneq pingaaruteqarsinnaavoq.

2) Allatavit aaqqissuisussaanik nassaarnissaq pisariaqarpoq (taanna akissarsiaqartarpoq).

3) Saqqummersitsivissavit pilersinnissaa isumagissavat. CVR-normutaassaatit. Taanna akileraartarnermut aqutsisoqarfimmut piniarneqassaaq.

4) Aqqissuisup allatat nalilersorlugulu aaqqissussavaa. Imarisaata ataqatigiinneranik tamakkiisuuneranillu qulakkeerinninneq pisarpoq. Atuartussanut naleqqunnersoq, ass. meeqqanoortuuppat meeralinnut imalt. pædagogimut, ilinniartitsisumut allamulluunniit nalilersorneqarsinnaavoq.

5) Kukkunersiorneqarnissaa pingaaruteqarpoq, ajornanngippat allataq marloriarlugu inunnit assigiinngitsunit kukkunersiorneqassaaq.

6) Atuagaq titartagartaqassappat titartaasussamik nassaarnissaq, taannalu isumaqatigiissusiorfiginissaa.

7) Ilioqqarnissaa (grafisk opsætning)
a. Neqeroorusiortitsineq

b. (Nammineq titartagartalersuissagaanni titartakkat titartaqqissaarsinnaavai)
c. Piumasaqaatit aalajangigassat:
i. naqinnerit angissusissaat

ii. naqinnerit qanoq ittut (skrifttype)
iii. pappilissat qanoq angitigisut (cm)
iv. saqqassaata tunuatalu isikkussaa
v. qalipaatit il.il.
vi. qanoq ilioqqarneqarnissaa
d. stregkoder grafikerip ilanngussinnaavai

i. ISBN Internationalt Standard Bog Nummer, Danmarks Kontorimut piniagassaapput.

ii. (produkt assigiinngitsut immikkut stregkodeqartarput)

8) Naqiterneqarnissaa
Neqeroorusiortitsineq

a. Ilioqqaasorlu inissereersimasassat:
i. Pappiaqqap qanoq ittuunissaa
ii. Atuakkap angissusissaa
iii. Qassinngorlugu naqiterneqarnissaa
iv. Saqqaata/tunuata qeratasuujunissaa aqitsorluunniit
v. pappiliaq type suna (qillertoq/qillinngitsoq)
vi. qalipaatit: qalipaatilik imalt. qaqortoq/qernertoq
vii. qaqugu piareersimanissaa viii. akilernissaa aamma nassiunneqarnissai
ix. evt. puussiaaqqamik atuakkat qaavatigut pooqassanersut.

b. Naqiterisartut makkuusinnaapput:
i. Clemenstrykkeriet, Danmark
ii. Narayana Press, Danmark
iii. Alla

9) Aningaasaliisussarsiorneq
Neqeroorutit qulaaniittut tunngavigalugit qinnuteqaammi aningaasartuutissanut missingiussaq allanneqassaaq.
b. Isumaqatigiissusiorneq/Forlagsaftale (kiap suna akisussaaffigivaa, aaqqissuisup qaqugu piariissavaa, kukkunersiusisussap qaqugu naatsorsuutigissavaa, qanoq suliarineqassava il.il.) ilanngunneqarsinnaapput.
c. Qinnuteqarfigisinnaasat:
i. Tips & Lotto Midler (Namminersorlutik Oqartussat)
ii. Nunafonden
iii. Kommuneqarfik Sermersuumi Sermeq fonden
iv. Sumiiffigisami Rotary Club
v. Suliffeqarfiit il.il.

10) Tuniniaanissaq aamma siammarterinissaq

a. Tuniniaariaaseq
i. Atukkap akissaanik aalajangiussineq isumagineqassaat
ii. Tuniniaaqqittussat immikkut neqeroorfigineqartarput

b. Neqerooriaatsit assigiinngitsuusinnaapput (assersuutit)
i. A: 50-it pisiarigussigit ataaseq ima akeqassaaq
ii. B: 100-inik pisigussi ima ataaseq akeqassaaq (Produktet pris, vejledende pris.)
iii. Eqqaamallugu: varenummer/produktnummer

11) Atuagaq saqqummerpat sumi arlaanni malunnartitsineq, atuakkamut suleqataasimasut qaaqqullugit.

12) Tusagassiorfinnut nalunaarutinik allanneq nassiussuinerlu

13)  Tunisat aallaavigalugit akileraaruseriffimmut nalunaarusiornissaq

14) Nammineq atugassamik ukiumoortumik nalunaarusiorneq

15) Groenlandicamut atuakkanik pingasunik tunniussinissaq

16) Aningaasaliisimasunut nalunaarusiornissaq piumasaqaataasunillu allanik naammassinninnissaq